Hei!
Hubertusseura täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta. Minut on valittu seuran uudeksi puheenjohtajaksi ja odotankin innolla kaikkia tulevan juhlavuoden tapahtumia.
Minulla on pitkä historia Hubertusseurassa. Aloitin ratsastuksen 70-luvulla varuskunnan talleilla ja sieltä on jäänyt monia kivoja muistoja. Ratsastin aktiivisesti kymmenisen vuotta kilpaillen sekä este- että kouluratsastuksessa. Sen jälkeen opinnot ja muu elämä veivät mennessään moniksi vuosiksi.
Löysin tieni tallille jälleen tyttäreni aloitettua ratsastusuransa Hubertusseurassa viitisentoista vuotta sitten. Ratsastimme molemmat ratsastuskoulussa useamman vuoden ennen kuin hankimme oman ratsun, joka muutti luonnollisesti Hubsin yksityistalliin. Sillä tiellä ollaan vieläkin ja edelleenkin meillä on oma hevonen yksityistallissa. Nyt keskityn pelkästään harrastamaan Claudiuksen kanssa ja kisahommat olen jättänyt nuoremmille 😊
Hubertusseurallakin on pitkät perinteet ja tänä vuonna pyrimme tuomaan myös seuran historiaa entistä paremmin esille. Lisäksi 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi Hubertusseura järjestää useita eri tapahtumia jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen. Kannattaakin seurata aktiivisesti seuran nettisivuja sekä Facebookin Hubs-ryhmää, niin pysyy perillä mitä on tapahtumassa. Päätapahtumana järjestetään monen vuoden jälkeen taas kansalliset estekilpailut raviradan nurmella. Sitä ja kaikkia muita kivoja tapahtumia odotamme jo innolla.
Seuran kehittäminen on hyvin lähellä sydäntäni ja otan mielelläni vastaan palautetta jäseniltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Laittakaa viestejä tai nykikää hihasta tallilla!
Riitta Riikonen
Puheenjohtaja
Edellisten puheenjohtajien esittelyä
Anne Pesu puheenjohtajana 05/22 – 12/22
Moi!
Vuonna 1991 Hubertusseura ry muutti toimintansa Rakuunamäeltä raviradan kupeeseen. Muistan ihmetelleeni näitä vielä keskeneräisiä rakennelmia koiria ulkoiluttaessani ja pohtineeni mitä paikalle on syntymässä. En tosiaan aavistanut, että rakenteilla on itselleni ja koko perheelleni niinkin merkityksellinen paikka, jota tulisimme elämään ja hengittämään seuraavat vuosikymmenet.
Aloitin kyseisessä maneesissa ratsastuksen joskus 7-8 vuotiaana, ensimmäisen hoitohevosen sain Hubertusseuran silloin pitämästä ratsastuskoulusta. Olin Jessen eli Jhonny B: Good:n kolmoshoitaja. Silloin aika oli eri, hoitajat siivosivat ja kuivittivat hoidokkiensa karsinat, tekivät jos jonkinmoiset puurot ja ostivat suurimman osan varusteista. Muistan myöhemmiltä vuosilta eräätkin keltaiseksi värjätyt pintelit ruuna Bananilla.
Vietin kaiken vapaa-aikani tallilla osallistuen kaikkeen toimintaan, mitä vain hevosten kanssa oli tarjolla. Olen pelannut alle kymmenvuotiaana Håckuksen kanssa jalkapalloa maneesissa (joo hänellä oli pussimaiset ratsastushousut ja saappaat jalassa, tietenkin) sekä pyöräilleeni kesken koulupäivän Hubertusseuran järjestämiin kansallisiin kilpailuihin lentokentän estekentälle liputtamaan, äidiltä oli lupalappu tietysti.
Hubertusseura päätyi myöhemmin lamavuosien tuoksinassa vuokraamaan toisen tallin ratsastuskoulua pyörittävälle yrittäjälle. Outi Talven tullessa yrittäjäksi ollessani 15-vuotias pääsin tutustumaan nuorten hevosten koulutukseen ja osallistuin usean Connemara ponin sisäänratsastukseen ja koulutukseen. Outin kanssa ostimme puoliksi myös ensimmäisen hevoseni hollantilaisen tamma Kalinen. Yhteistä säveltä kuuman tamman kanssa ei löytynyt, mutta moni muu Outin silloisista hevosista on jäänyt sydämeeni.
Lukion jälkeen hevoset kiinnostivat edelleen ja hain lisää oppia ja kokemusta Tanskasta kahden eri reissun voimin. Jälkimmäisen pätkän vietin suomalaisen kansainvälisen tason GP kouluratsastajan Tanja Ylikosken luona hoitaen ja välillä ratsastaenkin hänen hevosiaan, hänellä oli tuolloin mm. Suomessa syntynyt ja vaikuttanut GP tason kouluratsu ja siitosori Roi Du Ballet. Tanja valmentautui ja piti hevosiaan legendaarisen valmentajan, kasvattajan ja hevosmiehen Hasse Hoffmanin tallilla. Tuolla reissulla pääsin seuraamaan useamman myöhemmin olympialaisiinkin osallistuneen hevosen koulutusta.
Syksyllä 2007 Aloitin Harjun oppimiskeskuksessa ratsastuksenohjaajaopinnot ja tätä varten hankin ensimmäisen kokonaan oman hevosen, Virossa syntyneen ruuna Osramin eli Massen. Masse suoritti kanssani ohjaajaksi ja myöhemmin opettajaksi vaadittavat näytöt niin koulu- kuin esteratsastuksessakin. Massella kilpailin enemmän esteillä, koska se tuntui hevoselle helpommalta aina 120 cm tasolle saakka. Koska hevosala ja opiskelu kiinnostivat jatkoin samalla vauhdilla myös ratsastuksenopettajaksi valmistuen vuonna 2010. Valmistumiseni jälkeen tahdoin oikean kouluhevosen ja ostin Siiri Kyrön kasvattaman FWB ruunan Wigwam, eli Wigge. Wigge ei aina ollut mikään kiltti poika ja haasteita oli monella saralla enemmän kuin riittävästi, eniten terveyden kanssa. Nostettuani Wiggen vaativalle tasolle jouduin liian pian tekemään sydämeni särkeneen päätöksen sen lopettamisesta. Unelma omasta hevosesta on edelleen olemassa.
Hubsilla olen toiminut niin kakkos- kuin vastuuopettajanakin aina valmistumisestani lähtien.
Tukena urallani on ollut koko ajan vanhempani, jotka molemmat ovat olleet seura-aktiiveja, isäni Raimo Pesu toimi vuosia Hubsin talonmiehenä ja yleisapuna kaikessa missä vain apua tarvittiin. Hän teki lumityöt sekä huolehti päivittäin kenttien kunnosta ja kastelusta, tästä kiitoksena seura palkitsi hänet kunniajäsenen tittelillä. Äitini Sirpa Pesu hoiti seuran rahastonhoitajan virkaa ennen eläköitymistään sekä toimi lukuisissa kisoissa kanslistina, olet saattanut nähdä hänet myös seuran istutusten kimpussa.
Hubertusseuran hallitustyöskentelyn ohella etenkin koulukisojen järjestäminen on ollut lähellä sydäntäni ja olenkin järjestänyt niitä jo yli 10 vuoden ajan! Nyt pääsen seuraamaan seuran kulkua kohti 100- vuotisjuhlaa aitiopaikalta, on kunnia olla osa tätä seuraa, jolla on niin mittava historia ja vielä suurempi kunnia päästä vaikuttamaan yhdessä hallituksen kanssa seuran seuraaviin suuntaviivoihin.
Nyt ulkokauden käynnistyessä pääsemme testaamaan kentillemme rakentuvaa uutta kastelujärjestelmää ja keskikesällä luovuttamaan ratsastuskoulun avaimet seuraavalle yrittäjälle Synnöve Hagmanille.
Hubertusseura on valmis kohtaamaan ajan tuomat uudet haasteet, aivan kuin on tehnyt jo lähes 100 vuoden ajan.
Anne Pesu
Hubertusseura ry puheenjohtaja